Jännää :D

Viime yönä näin tavallaan kauneinta painajaista pitkään aikaan.
Hannu oli jo lähtenyt siinä Espanjaan (mikä epätavallinen asetelma viime aikoina!), meidän kämppä oli laitettu pois ja mun piti löytää joku luukku itelleni joksikin aikaa.
En yhtään muista miten sinne päädyin, mutta kahdella tytöllä oli kämppänä pieni mökki saarella, jonne ei ollut soutumatkaa hiekkatien varresta kuin parikymmentä metriä. Tytöt olivat juuri muuttamassa itse pois mökistä, kun menin heidän seuranaan katsomaan sitä.
Se oli kuin unelma, kaunis, sokkeloinen, suurempi kuin näyttikään ja täynnä vanhoja, vanhoja huonekaluja muistoineen ja sisältöineen - vanhoja arkkuja täynnä valokuvia ja kirjoja, vanhoja vaatteita, koriste-esineitä, aikaa ja tarinoita.
Ja minä sain muuttaa sinne!! Mihin se ilo sitten loppuikin... :D

Harmittaa tuhottomasti, etten ole sattunut ikinä pääsemään paperimassan kimppuun koulussa. Mun olisi aivan ehdottomasti saatava tehdä sellainen aurinko ja kuu kuin siinä unessa roikkui kattohirrestä. Ehkä vielä joskus. Neuvoja, anyone?

Odotellaan tyttöjen kanssa malttamattomina, että meidän piano tulee. Sen piti tulla ennen yhtätoista, mutta kappas, kello on jo yli. Miten perin, perin espanjalaista.

Yöllä kun en taas vaihteeksi nukkunut, mietin mitkä viisi asiaa täällä olisivat kummallisinta tai erilaisinta kuin Suomessa. Ensimmäiselle sijalle pääsee ehdottomasti se, että täällä tutut autoilijat tuuttaavat toisilleen tavatessaan liikenteessä. Tu-tuut - honkonk.
Voisiko ne vaan nostaa kättä tai jotain?
Ne tekee sitä suunnilleen aamuviidestä siihen asti kun nyt autoilla ajetaan. Siis myöhään. Kun on nukkumassa, se kuuluu: tuut - honk.
Toinen autokulttuuriero on se, että nuorilla on paljon enemmän "teiniautoja" (kuten Hannu asian muotoili) kuin Suomessa. Sellaisia hienoja kukkoiluautoja, joihin on sitten tungettu tonnilla kajareita, ja niillä ajellaan läpi viikon ympäriinsä kaikkina kellonaikoina. Viimeksi nyt yöllä, siis tiistaina, yhden maissa. Ja eilen päivällä. Sanomattakin on selvää, että niiden rinki menee meidän talon ohi.
Hannun teoria on, että kun on työtön ja isällä on rahaa, niillä ei ole muuta tekemistä.
Ostaisiko jonkun isä meillekin auton?

Kaupassa maksaessa pitää aina näyttää henkilötodistus kun maksaa ja myyjät pakkaavat tavarat muovipusseihin valmiiksi. Huonosti. Pussit eivät maksa mitään ja ovat hirvittävän rapisevia.
Kun olen näyttänyt, että meillä olisi tässä tämä kangaskassi mukana, niin kassaihmiset luovat kummastuneita katseita. Nyt siihen aletaan jo tottua.

Tämä tässä tältä erää, menen keittämään lisää teetä.
Löydettiin suloinen teekauppa maanantaina, saaliina mustaa chai-teetä, sitruuna-inkivääri vihreää teetä ja mansikka-jogurtti vihreää teetä. Viimeinen tuoksuu karkilta, en ole vielä maistanut. Ehkä nyt. :)