Täällä on sateisen ihanaa, hyvä syy istua huopaan kääriytyneenä sisällä ja juoda paljon teetä ja lukea. Sellaista olemista, mitä ei kotona oikein tunnu ehtivän tai osaavan.
Tänään piti päämäärällisesti vaeltaa Christ Church meadowille kuvaamaan ja lukemaan, mutta kun ilmanala oli melkoisesti sellainen, että alkaa sataa enemmän ennemmin kuin myöhemmin, vaeltelu muuttuikin onnellisen päämäärättömäksi kuitenkin niin, että suuntana oli aina kauniimpi ja mielenkiintoisempi paikka ja selän takana keskustan turistilaumat.
Ja kas, mitä löytyi? Kirppareita! Vintagekirppareita! Etnokauppoja, intiakauppoja, nepalilaisia ravintoloita, fuusiokeittiöitä ja polkupyöräliikkeitä!! Tuntui, että löytyi oikea Oxford, jossa asuu ihmisiä, joilla on elämä ja jotka opiskelevat ja tekevät töitä ja surevat ja ihmettelevät.
Eilen aamulla satoi, joten Hannu meni käymään töissä ja minä nukuin pitkään ja luin ja join teetä ja tein bedlingtonkerhon kotisivuja. Iltapäivällä kävelimme Thamesin ja kodin välillä aukeavalle niitylle, jonka vaeltelijat jakavat hanhilaumojen ja lampaiden kanssa. Evästimme iltapäivän auringossa ja minä ahmin karhunvatukoita, jotka juuri nyt alkavat kypsyä.
Huomenna maalaismarkkinat ja aurinkoa ja lisää seikkailuja Annalle, kiitos! ^_____________^
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti